Kuuntelen juuri nyt

Teen töitä kotona ja Spotify on aina päällä. Ennen kuuntelin enemmän energistä musiikkia, mutta nykyään sieluni tarvitsee rauhaa. Tässä tämän päivän suosikit soittolistaltani.

J. Karjalainen on ikisuosikkini, mutta tämä Terve, Sirkka Lautamies kosketti erityisesti. Kirpputorilta vuosia sitten löytynyt kasvisto, jonka nuori Sirkka Lautamies oli kerännyt lähes sata vuotta sitten, sai laulun, ja me kaikki pienen muistutuksen ikuisuudesta. Hesari kirjoitti hienon jutun tapauksesta.
Stacey Kent syntyi Yhdysvalloissa mutta laulaa monella kielellä ja esittää niin ranskalaisia chansoneita ranskaksi kuin myös brasilialaista musiikkia portugaliksi. Jazzlaulajana parhaiten tunnettu Stacey on heittänyt loppuunmyytyä keikkaa yli viidessäkymmenessä maassa. Jumalainen ääni!
Corinne Bailey Rae teki läpimurtonsa jo 2000-luvin alussa, mutta piti vuosien tauon jäätyään leskeksi 29-vuotiaana, kun hänen muusikkomiehensä Jason Rae kuoli yllättäen. Riipaiseva surulevy The Sea ilmestyi vuonna 2010. “Put your records on” on hyvänmielen hitti onnellisimmilta ajoilta.
Diana Krall on kanadalaissyntyinen jazzpianisti, joka teki läpimurtonsa jo varhain 90-luvulla. Grammy-palkittu suloääni tekee aivan huippua kynttiläillallismusiikkia, mutta toimii myös työpäivän rauhoittajana. Diana on naimisissa Elvis Costellon kanssa.
Wrabel on tehnyt musiikkia mm. Adam Lambertille, Ellie Gouldingille ja Backstreet Boysille, mutta on itse esiintyjänä valitettavasti vähemmän tunnettu. Tämä The Village pitäisi soittaa jokaiselle, joka ei koe tulevansa hyväksytyksi omana itsenään omassa ympäristössään. There’s something wrong in the village, not you.
Kuuntelen juuri nyt   Pullo hunajaa - Kuuntelen juuri nyt

Comfort Zone ja se ihmepaikka

Tiedättehän, kun somessa joku energinen, aktiivinen ja aina hyvännäköinen kaveri on juossut triplamaratonin, vaihtanut työpaikkaa ja mannerta, tai aloittanut uuden harrastuksen ja vartin päästä kirjoittanut siitä menestyskirjan. Sitten se julkaisee itsestään kuvan, jossa näyttää vielä tavallistakin upeammalta ja sitten tämän:

7717136134 e51afabe94 o - Comfort Zone ja se ihmepaikka

Siinä sitä sitten miettii päivästä riippuen, että onpa mahtava juttu ja kylläpä huomenna teen rohkean valinnan ja päädyn paperisilppusateeseen messukeskuksen lavalle, tai sitten jos on huonompi päivä, niin sanoo isolla äänellä omassa päässään että no voi #€%& ja varmaan. Itse kun poistuu mukavuusalueelta niin korkeintaan nolaa itsensä tai päätyy tekemään ilmaiseksi jotain hirvittävän työlästä ja turhaa hommaa. Tai molempia.

Sitten yhtenä tavallisena päivänä elämä ottaa napakan niska-perse-otteen ja nakkaa naamalleen kauas pois mukavuusalueelta.

Ei muuten tosiaan ole kovin ihmeellistä täällä comfort zonen ulkopuolella. Ei ole tapahtunut yhtään mitään taianomaista tai ihmeellisen voimauttavaa. Paikka on irronnut, kun on purrut kovaa hampaita yhteen ja tukka harmaantunut.

Niin siis sitä tulin sanomaan, että älkää uskoko kaikkea mitä somessa näette. Ja jos haluatte ihmepaikkaan niin miettikää ensin tosi tarkkaan.

Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti

Klassikkonäytelmä Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti syntyi Hella Wuolijoen kynästä nimellä Sahanpuruprinsessa jo ennen Niskavuoria ja menestystä. Kesällä 1940 saapui Suomeen sotaa pakoon saksalainen kirjallinen kuuluisuus Bertolt Brecht, joka päätyi vieraaksi saksaa kotkielenään puhuvan Wuolijoen luo Iittiin. Brecht viihtyi hyvin ja alkoi muokata Sahanpuruprinsessa-näytelmää yhdessä Wuolijoen kanssa. Syntyi kaikkien aikojen tunnetuin Suomessa kirjoitettu näytelmä Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti.

Helsingin kaupunginteatterissa Puntila on säilyttänyt perustansa, mutta vauhtia on niin valtavasti, että alkuperäinen tarina jää paikoin alle. Herra Puntila on isäntä, jolla on valtaa. Hän on humalassa maailmaa ja lähimmäisiään rakastava hyväntekijä mutta selvänä julma ja itsekäs valtaansa mielipuolisesti käyttävä hullu. Puntilan tyttären pitäisi naida arvoisa lähetystöneuvos, mutta tyttö on rakastunut Mattiin, tavalliseen palkolliseen.

Pertti Sveholm isäntänä on loistava. Yksin hänen vuokseen tämä kannattaa nähdä. Antti Peltola Mattina ja Anna-Riikka Rajanen Eeva-tyttärenä ovat mainioita, mutta minä en kestä tällaista klassikon käsittelyä. Ehkäpä Puntila on jo tuttu ja moneen kertaan nähty, joten siitä täytyy yrittää kaivaa jotain erilaista, mutta teatterin suurkuluttajia on tässä maassa niin vähän, että kun Puntilan kaltainen klassikko saadaan Helsingin kaupunginteatterin lavalle, voisi antaa uudelle sukupolvelle mahdollisuuden tutustua siihen niin, ettei juoni ole kadonnut villin näkemyksen kurimukseen.

näin Puntilan pressilipulla

puntila1 1024x674 - Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti
Helsingin Kaupunginteatteri – Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti – Kuvassa Anna-Riikka Rajanen, Antti Peltola, Pertti Sveholm – Kuva © Tapio Vanhatalo

puntila7 1024x683 - Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti
Helsingin Kaupunginteatteri – Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti – Kuvassa: Antti Peltola, Pertti Sveholm, Sanna Saarijärvi, Laura Alajääski, Raili Raitala, Kirsi Karlenius – Kuva © Tapio Vanhatalo

puntila16 1024x683 - Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti
Helsingin Kaupunginteatteri – Herra Puntila ja hänen renkinsä Matti – Kuvassa: Eero Saarinen, Pertti Sveholm, Antti Peltola – Kuva © Tapio Vanhatalo

Jäätynyt tyttö

9789510429891 frontcover final medium - Jäätynyt tyttö

Kevät kuoli pitkäperjantaina, tyttö edellisenä iltana. Vihaisesti taivaasta maahan syöksyvät hiutaleet pesivät ilmasta heräävän luonnon tuoksun ja hautasivat kuolleiden lehtien lomista kurkkivat skillan alut, ja tytön.

Munkkiniemessä, varakkaan väen kaupunginosassa, makaa koulun pihalla kuollut tyttö burkhassa. Tytön vanhempi veli on kateissa ja kansa huutaa kunniamurhaa. Rikospoliisi Linda Fors uskaltaa epäillä veljen osuutta tekoon ja saa niin pomonsa kuin työparinsakin hermostumaan. Koulussa tapahtuu jotakin outoa, eikä nuorten maahanmuuttajien yhteisökään halua esitellä toimiaan päivänvalossa. Linda Fors kulkee tutkimuksissa päättäväisesti omaa tietään, eikä pidä mieskollegoitaan juuri minään. Tehokaskin olisi oltava, sillä kotona odottavat varhaisteini-ikäinen tytär ja alkoholin kanssa taisteleva mies.

Oletettu kunniamurha ja sen nuori uhri kuohuttavat suomalaisia ja maahanmuuttokriittisen puolueen sisäministerin on puututtava asiaan. Ministeri Joonas Laine Emilia-vaimoineen on näyttävä ja tehokas pari, mutta kenellä on valta kulissien takana? Mihin on kadonnut murhatun tytön veli, ja mitä salattavaa on heidän eronneilla vanhemmillaan, joista toinen piiloutuu ns. diplomaattiuransa taakse.

Nykyajan rinnalla kirjassa kulkee muistoja hirveästä lapsuudesta. Muistoista kietoutuu kauhistuttava kasvutarina ja murhan motiivi. Muuten kirja on tiukasti kiinni nykyajassa ja sen ilmiöissä.

Hyytävästi alkava Jäätynyt tyttö kertoo paikoin piinaavan jännittävän tarinan maahanmuuttajaperheestä, onnettomasta lapsuudesta, Suomen politiikan sisäpiirin salaisuuksista ja rikospoliisista, joka oli ennen uranvaihtoa toimittaja.

Jäätynyt tyttö toi mieleeni Camilla Läckbergin dekkarit, vaikka ruotsalaisessa idyllissä elävällä Erika Falckilla ja Linda Forsilla ei ole juuri mitään yhteistä. Yhteistä kirjoissa on sujuva tarina ja tunnelmoiva kieli, takaumat ja vahva naispääosa.

Jäätyneen tytön henkilöt ovat kiinnostavia, ja toivon kuulevani heistä vielä lisää. Pikkulintu on onneksi laulanut, että jatkoa on tulossa.

Kirja voitti Rikos-Kniga-kilpailun syksyllä 2016.

Liina Putkonen puhuu aiheesta Lapsi uhrina Tuire Malmstedtin kanssa Helsingin kirjamessujen Punavuori-lavalla 27.10.2018 klo 13:00.

 

IMG 0062 2 768x1024 - Jäätynyt tyttö
Liina Putkonen kustannustoimittajansa kanssa kirjan julkkareissa Munkkiniemen uimarannalla.

Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -sali on täyttynyt hiljakseen puhelevista ihmisistä. Takaseinälle on muotoiltu Suomen kartta paikalla olevien kotipaikoista. Keski-Uudellamaalla ja Helsingissä on ruuhka, muuten lappuset ovat jakautuneet idästä länteen ja Hangosta Tornioon. Kotipaikakseen sai ilmoittaa sen, jonka kodikseen tunsi, oli se sitten syntymäkunta tai nykyinen koti – tai jotain muuta. Runokuu on saapunut Keski-Uudellemaalle.

Salin lavalla istuvat kirjailijat Petri Tamminen ja Saara Turunen. Mistä he ovat kotoisin?

-Minä tunnen olevani Helsingistä, vaikka olen asunut lapsuuteni maalla. Muutin teini-ikäisenä kouluun Helsinkiin ja identiteettini muovautui siellä. Helsingissä olen kasvanut minuksi, kertoo Saara.

-Hmm. Olen alunperin Turusta, opiskellut Tampereella, mutta asunut jo kauan Vääksyssä. Olenko vääksyläinen, en tiedä. Kotipaikkakunta on tärkeä ja se luo identiteettiä. Jossakin voidaan sanoa, ettei tämä tällainen ole mahdollista, toisaalla taas pidetään kaikkea mahdollisena. Esimerkiksi Pispalassa on valtavasti kirjailijoita. Onko heitä paljon siksi, että ympäristö on antanut mallin, jossa kirjailijaksi voi tulla? Tamminen kysyy.

-On tärkeää, että ympärillä on ollut ihmisiä, joilla on korkeita tavoitteita. Sai kasvaa sellaisessa kohottavassa henkisessä ilmapiirissä, Saara jatkaa.

Ennen sanottiin, että kirjailijan on elettävä sellainen elämä, josta löytyy kirjoitettavaa. Petri Tamminen on eri mieltä:

-Pitää pystyä havaitsemaan sellainen elämä, josta voi kirjoittaa.

-Olen antanut jonkinlaiseksi elämänohjeeksi 17-vuotiaalle lapselleni, että menisi kirjastoon ja katsoisi siellä läpi kaikki luokitukset. Siinä näkee, kuinka paljon maailmassa on kaikenlaista. Nuorena katse on usein kapea, Petri kertoo.

Kotiseutuun kuuluu kiinteästi kieli. Saara ja Petri myöntävät kadottaneensa lapsuuden murteensa puheestaan muualla Suomessa asuessaan. Se kuitenkin palaa kotiseudulla. Rouva Sana muistaa lukeneensa Saaran haastattelun, jossa hän on sanonut kotimurteen resonoivan tunnemuistin kanssa. Kuinka täydellisesti kuvattu!

Aikuisena pitkiä aikoja ulkomailla asunut Saara jää vielä miettimään kotipaikkaa ja siihen liittyviä tunteita:

-Kotipaikka on kuulumista johonkin joukkoon ja sitä, että siinä joukossa sinulla on joku tehtävä tai rooli. Ulkomailla tulee juureton olo, kun tätä ei ole. Tavallaan leijuu ulkopuolella.

Kirjailijoita haastatteli Järvenpään oma Rouva Sana eli Minna Luoma, jonka tunnelmia illasta voi lukea täältä.

kirjat runokuu - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu1 827x1024 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu2 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu3 853x1024 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu4 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

saarajaminna 760x1024 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa