Julian Fellowes: Belgravia

belgravia - Julian Fellowes: BelgraviaBelgravian lukijoissa on kaksi joukkoa: ne, jotka tarttuivat siihen kuten mihin tahansa kirjaan, ja ne, jotka tarvitsivat sitä hoitamaan Downton Abbeyn loppumisen aiheuttamaa kipua. Belgravian ilmestyessä olisin kuulunut jälkimmäiseen ryhmään, mutta koska kirja jäi silloin hankkimatta, ehdin parantua haavoistani ennen kirjan avaamista. Sen lukeminen tosin aiheutti sen, että minulla on pakottava tarve palata Downton Abbeyhin.

Belgravia alkaa Waterloon taistelua edeltävien päivien Brysselistä. Kaupunki on täynnä sotilaita, sotajoukkojen johtajia ja niitä huoltavia ja heidän perheitään. Kauppias James Trenchard on ahkera ja sinnikäs, ja onnistuu rikastumaan ja menestymään, mutta torikauppiaan poikana hän ei voi kuulua seurapiireihin vaikka sinne kiihkeästi tahtoisi. Tilaisuus koittaa, kun nuori aatelinen Edmund Brockenhurst rakastuu kauppiaan kauniiseen tyttäreen Sophiaan. Edmund järjestää koko perheelle kutsun tätinsä upeisiin tanssiaisiin, joissa nuoret rakastavaiset herättävät pahennusta, mutta se unohtuu, kun paraatipukuihinsa pukeutuneet sotilaat joutuvat kesken juhlien lähtemään taisteluun.

25 vuotta myöhemmin James Trenchard on menestyvät rakennuttaja Lontoossa, mutta tuo vuosien takainen ilta on jättänyt perheelle taakan, joka painaa heitä joka päivä.

Asiat alkavat selvitä ja edessä on monta yllätystä. Kirja vetää imuunsa niin, ettei sitä tahtoisi ollenkaan keskeyttää. Neljänsadan sivun matkalla pääsee tutustumaan niin Trenchardin kuin Brockenhurstinkin perheisiin ja heidän palveluskuntaansa vanhassa Lontoossa.

Viettelevä ja erinomaisen viihdyttävä Belgravia ei ehkä ole kirjallisuuden merkittävin tähti, mutta tarjoaa niin jännitystä kuin romantiikkaakin paremmin, kuin moni muu.

Paroni Julian Kitchener-Fellowes on muuten itsekin aatelinen ja tuntee sääty-yhteiskunnan kiemurat

Julian Fellowes: Belgravia, Otava 2016

Helmet -lukuhaasteen kohtaan 11: jonkun muun alan ammattilaisena tunnetun ihmisen kirjoittama kirja (käsikirjoittajahan on eri alalla, eikö?)

PS. Fellowesilla on tekeillä uusi tv-sarja The Gilded Age, jonka kuvausten on ollut tarkoitus alkaa loppuvuonna 2016. Sarja sijoittuu teollistumisen ajan Amerikkaan, jolloin uuden mantereen yläluokka loi omaisuuttaan valtavan kasvun keskellä.

 

Helmet-lukuhaaste 2017

Vuosi vaihtui ja lukuhaaste uusiutui. Viime vuoden haasteesta jäi kai viitisen kohtaa täyttämättä, kun mielestäni mikään lukemani kirja ei sopinut niihin. En lähtenyt väkisin etsimään sopivampia, hyvää luettavaa kun on jonossa muutenkin, joten tänä vuonna on tavoitteena löytää kirja joka kohtaan.

Lukuhaasteen tiedot löytyvät täältä ja osallistua voi kuka vain. FB:ssä on haasteen sivu, josta sain viime vuonna hyviä kirjavinkkejä.

Ensimmäinen kirja pääsee jo paikalleen! Loin lukuhaasteelle oman sivun ja sinne pääset tuolta ylempää. Tervetuloa seuraamaan miten haasteeni edistyy – ja josko tänä vuonna jokainen kohta täyttyy.

Oletko mukana?

Lukuhaaste2017 bloginappi - Helmet-lukuhaaste 2017

 

Kirjamessut, täältä tullaan

Kahvi höyryää kupissa ja Helsingin aamu kohisee kahvilan ikkunoiden takana. Kaupungin pimeä yö vaalenee aamuksi samalla kun ihmiset työntävät tuulta sateenvarjoillaan.

Pian pakkaan kassini ja suuntaan kohti ihanaa ruuhkaa ja hulinaa Kirjamessuille. Päivä täynnä kiinnostavaa ohjelmaa ja lukemattomia kirjoja.

Neljältä alkaa tilassa 201 Minna Rytisalon Lempi -kirjan lukupiiri, johon osallistun ja palaan asiaan täällä myöhemmin.

Mukavaa päivää ja muista sateenvarjo!

kirja16_bloggaajat

Viestejä Koomasta

Viestejä_Koomasta_-_Marja-Leena_Tiainen_-__kirjaMarja-Leena Tiaisen keväällä ilmestynyt nuortenromaani Viestejä Koomasta kertoo 15-vuotiaan Silvan elämän käännekohdasta. Äitinsä, isäpuolensa ja pikkuveljiensä kanssa pikkukaupungissa asuva Silva on aloittamassa syksyllä yhdeksännen luokan. Isä asuu Espoossa ja häntä Silva tapaa harvemmin. Pohjimmiltaan kiltti tyttö ajautuu villin ystävän kanssa kokeilemaan monenlaista kiellettyä, eivätkä vanhemmat voi mitään. Jäätyään kotona kiinni myymälävarkaudesta Silva lähtee kiukkuisena kotoa ja päätyy humalassa uhkarohkeaan hyppyyn.

Silva herää oudossa puistossa, jossa vain harva puhuu suomea. Ihmiset kulkevat ympäriinsä, osa katoaa, osa kantaa päänsä päällä valoa. Hän ymmärtää joutuneensa välitilaan, josta on vain kaksi tietä: takaisin kotiin ja elämään tai kuolemaan. Silva tapaa Jessen, joka on temppuillut kevarilla, Adan, joka kaatui pyörällä, Katan, joka on pudonnut hevosen selästä ja monta muuta. Osa katoaa, osa antaa Silvalle viestin vietäväksi elämään jääneille rakkailleen.

Kun SIlva herää sairaalassa hirveään päänsärkyyn, hän ei ole varma oliko Kooma ihmisineen unta vai totta. Kokemaansa selvittäessään Silva joutuu vastakkain itsensä ja tekojensa kanssa, ja näkee asiat uudella tavalla. Viedessään viestejään perille Silva aikuistuu ja oppii paljon elämästä ja ystävistään.

Kirja teki valtavan vaikutuksen 11-vuotiaaseen poikaan. Nuorten elämän ja ihmissuhteiden karvaan totuudenmukainen kuvaus ja elämän suuret kysymykset ja soljuvasti etenevä juoni koukuttivat sopivasti. Mukavasti ajassa kiinni oleva teinin elämä instagramtykkäyksineen tuo Silvan lähelle, vaikka Kooma hahmoineen onkin huikeaa fantasiaa.

Suosittelen lämpimästi.

Marja-Leena Tiainen: Viestejä Koomasta. Tammi 2016.

(ostin e-kirjan)

Rikoskävelyllä Jarkko Sipilän kanssa

dekkarikavely jarkkosipila

dekkarikavely5

dekkarikavely4

dekkarikavely3

dekkarikavely2

dekkarikavely1

 

Helsingin Aleksanterinkatu. Se, joka kulkee Stockalta Senaatintorille ja Katajanokan kanavalle saakka. Tavallinen ja arkinen, jota pitkin kuljen milloin minnekin. Siellä on kivoja kauppoja ja hyviä ravintoloita, ihmisvilinää ja tieyökuoppia.

Mutta myös pitkä ja musta historia.

Kirjailija ja toimittaja Jarkko Sipilä huomasi luotsatessaan Kirjamessuvieraita ympäri Helsingin kuuluisimpia rikospaikkoja, että Aleksanterinkadulla on tapahtunut enemmän kuin raitiovaunun vauhdissa ehtii kertoa. Siitä syntyi ajatus Rikoskävelyistä. Olin nähnyt ilmoituksia kävelyistä Facebookissa, mutta ne täyttyivät niin nopeasti, etten koskaan ehtinyt mukaan, kunnes olin koneella juuri oikeaan aikaan ja nappasin peruutuspaikan.

Kävelyretki alkoi Senaatintorilta. Ilta oli kaunis ja aurinkoinen ja torilla kulki hyväntuulisia kaupunkilaisia ja muutama bussilastillinen kiinalaisia turisteja. Kirjailija Sipilä erottui jo kaukaa. Hänen ympärileen oli kokoontunut eri-ikäisiä dekkarifaneja, toisilleen tuttuja vain Facebookin Dekkariryhmästä. Kukaan ei näyttänyt rikolliselta, mutta mistä näistä tietää. Ainakin selvisimme hengissä Kolmen Sepän patsaalle.

Sipilä on loistava kertoja ja hänen johdollaan pääsimme nykykadulta niin sadan vuoden taakse Venäjän vallan aikaan kuin sotavuosiinkin. Välillä näimme rötösherrojen tempoilevan laman kourissa, toisaalla taas koruryöstäjien pakenevan pitkin katua. Moni tapaus oli jotenkin tuttu, mutta liitettynä tapahtumapaikkaan ja yksityiskohdilla maustettuna ne heräsivät eloon.

Kävelyn jälkeen olisi päässyt vielä kuulemaan dekkarijuttuja, mutta lapsenvahti puuttui. Olisi ollut tosi mielenkiintoista päästä Takamäen kulissien taakse.

Suosittelen! Kävely ei maksa mitään ja sopii kaikille, eikä Aleksi ole sen jälkeen enää koskaan aivan entisensä.

Rikoskävelyitä voi bongailla esim. täältä.