Sadejuovia ja pilvisäteitä

Yhteistyössä Järvenpään Taidemuseo ja KUBLO

Mitä tekee meteorologia taidemuseossa? Näissä taiteen kodeissa eivät säät vaihtele, mutta tällä epätavallisella yhteistyöllä saatiin aikaan todella kiinnostava näyttely Järvenpään Taidemuseoon.

Keskiuusimaalainen, televisiosta meille kaikille tuttu meteorologi Seija Paasonen tarkkailee taivasta tavan vuoksi, vaikka nykyään sään seuraavia vaiheita tutkitaan enemmän tietokoneiden avulla. Ammattilainen huomaa erikoisuudet ja tarttuupa silmä taivaaseen taideteoksessakin. Paasonen kiinnostui taulujen taivaista ja niiden tulkitsemisesta meteorologin silmin, ja siitä syntyi kirja Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin, sekä tämä näyttely.

IMG 0167 1024x768 - Sadejuovia ja pilvisäteitä
Kuraattori Tuomas Ravea esitteli näyttelyn Kublolaisille.

Mitä teosten taivaat ja muut sääilmiöt sitten kertovat meille? Ne voivat paljastaa taiteilijan huolimattomuuden tai suoranaisen valheen. Ne näyttävät tailteilijan vapauden ja paljastavat joskus jopa taulun maalaamisen tarkan ajankohdan. Hurjan kiinnostavaa!

IMG 0170 1024x768 - Sadejuovia ja pilvisäteitä

Pekka Halonen seisoi maalaamassa Linnunlaulun kallioilla Helsingissä vapun aikaan vuonna 1889. Helsinki siintää taustalla ja savupiippumetsän runsaat savut kertovat aamun olevan viileä. Seija Paasonen pystyi päättelemään tuulen ja auringon suunnasta kuvan junan lähtöajan ja kohteen vanhoja säätietoja ja aikatauluja tutkimalla.

IMG 0169 1024x768 - Sadejuovia ja pilvisäteitä
Ali Munsterhjelmin Suojasäätä katsoessa tuntee jääkylmän veden lirisevän kengänsaumasta sisään.

Kublon Rouva Sana Minna ja Saaran lautasella Sari kuuntelevat sävellettyä säätiedotusta.
Kublon bloggarit Sari (Saaran lautasella) ja Minna (Rouva Sana) kuuuntelevat säätiedotusta sävellettynä.

Taidemuseosta löytyy myös Tampereen yliopiston kehittämä Data to music -ääni-installaatio, joka muuttaa Ilmatieteen laitoksen päivän sääennusteen klassiseksi musiikiksi.

Järvenpään Taidemuseo sijaitsee aivan rautatieaseman lähellä, joten junalla on helppo hujauttaa paikalle. Autoilijoille löytyy runsaasti parkkipaikkoja. Näyttely on juuri sopivan kokoinen kierrettäväksi myös lasten kanssa, ja lapsiasiakkaat on huomioitu muutenkin.

Taiteilijoiden taivaat PaasonenS optim - Sadejuovia ja pilvisäteitä

Jos aihe kiinnostaa enemmänkin, voi Seija Paasosen kirjan Taiteilijoiden taivaat meteorologin silmin ostaa Taidemuseosta tai tilata AdLibriksestä. (mainoslinkki)

Tädin ja tytön matkablogin upea juttu näyttelystä täältä.

Himomatkaaja vieraili myös näyttelyssä. Lue lisää täältä.

Näyttökuva 2019 5 8 kello 18.09.54 - Sadejuovia ja pilvisäteitä

Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -sali on täyttynyt hiljakseen puhelevista ihmisistä. Takaseinälle on muotoiltu Suomen kartta paikalla olevien kotipaikoista. Keski-Uudellamaalla ja Helsingissä on ruuhka, muuten lappuset ovat jakautuneet idästä länteen ja Hangosta Tornioon. Kotipaikakseen sai ilmoittaa sen, jonka kodikseen tunsi, oli se sitten syntymäkunta tai nykyinen koti – tai jotain muuta. Runokuu on saapunut Keski-Uudellemaalle.

Salin lavalla istuvat kirjailijat Petri Tamminen ja Saara Turunen. Mistä he ovat kotoisin?

-Minä tunnen olevani Helsingistä, vaikka olen asunut lapsuuteni maalla. Muutin teini-ikäisenä kouluun Helsinkiin ja identiteettini muovautui siellä. Helsingissä olen kasvanut minuksi, kertoo Saara.

-Hmm. Olen alunperin Turusta, opiskellut Tampereella, mutta asunut jo kauan Vääksyssä. Olenko vääksyläinen, en tiedä. Kotipaikkakunta on tärkeä ja se luo identiteettiä. Jossakin voidaan sanoa, ettei tämä tällainen ole mahdollista, toisaalla taas pidetään kaikkea mahdollisena. Esimerkiksi Pispalassa on valtavasti kirjailijoita. Onko heitä paljon siksi, että ympäristö on antanut mallin, jossa kirjailijaksi voi tulla? Tamminen kysyy.

-On tärkeää, että ympärillä on ollut ihmisiä, joilla on korkeita tavoitteita. Sai kasvaa sellaisessa kohottavassa henkisessä ilmapiirissä, Saara jatkaa.

Ennen sanottiin, että kirjailijan on elettävä sellainen elämä, josta löytyy kirjoitettavaa. Petri Tamminen on eri mieltä:

-Pitää pystyä havaitsemaan sellainen elämä, josta voi kirjoittaa.

-Olen antanut jonkinlaiseksi elämänohjeeksi 17-vuotiaalle lapselleni, että menisi kirjastoon ja katsoisi siellä läpi kaikki luokitukset. Siinä näkee, kuinka paljon maailmassa on kaikenlaista. Nuorena katse on usein kapea, Petri kertoo.

Kotiseutuun kuuluu kiinteästi kieli. Saara ja Petri myöntävät kadottaneensa lapsuuden murteensa puheestaan muualla Suomessa asuessaan. Se kuitenkin palaa kotiseudulla. Rouva Sana muistaa lukeneensa Saaran haastattelun, jossa hän on sanonut kotimurteen resonoivan tunnemuistin kanssa. Kuinka täydellisesti kuvattu!

Aikuisena pitkiä aikoja ulkomailla asunut Saara jää vielä miettimään kotipaikkaa ja siihen liittyviä tunteita:

-Kotipaikka on kuulumista johonkin joukkoon ja sitä, että siinä joukossa sinulla on joku tehtävä tai rooli. Ulkomailla tulee juureton olo, kun tätä ei ole. Tavallaan leijuu ulkopuolella.

Kirjailijoita haastatteli Järvenpään oma Rouva Sana eli Minna Luoma, jonka tunnelmia illasta voi lukea täältä.

kirjat runokuu - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu1 827x1024 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu2 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu3 853x1024 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

runokuu4 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa

saarajaminna 760x1024 - Juurilla Saara Turusen ja Petri Tammisen kanssa