Tämän päivän uutinen on ollut meidän suomalaisten kokema turvattomuuden tunne. Koskaan kylmän sodan päättymisen jälkeen emme ole olleet yhtä huolissamme tulevaisuudestamme.
Osa kansaa riemastui tuloksesta: turvapaikanhakijoiden syy! Ei se ole ihme kun naisia raiskataan joka nurkalla ja käpälöidään keskellä päivää kaupungilla. Tarvitaan katupartioita! Osa typerästi käyttäytyvistä turvapaikanhakijoista on saanut leimattua koko joukon somen ja median avustuksella.
Osa pelkää katupartioita, ainakin niitä mustatakkisia. Eikä ehkä ihan syyttä: miten ihminen, joka on tuomittu rikoksista, voisi olla varmasti oikeamielinen ja luotettava apu? Miten käy, jos heitä provosoidaan? Katupartiomiehistäkin varmasti osa on oikeasti hyvällä asialla ja tahtoo suojella naisia ja lapsia, mutta osa typerästi käyttäytyvistä on saanut leimattua koko joukon -somen ja median avustuksella.
Suuri osa pelkää työpaikkansa puolesta. Talous on ns. maalannut itsensä nurkkaan ja ikuinen velanotto ei olekaan kestävä ratkaisu. Tehtaita on suljettu ja rahdattu halvempiin maihin, ostovoima on heikentynyt ja hallitus leikkelee sitä edelleen pienemmäksi. Kansa alkaa huoliryppy otsalla laittaa kolikkonsa sukanvarteen ja yhä useampi yritys pyristelee ja kaatuu. Talouden taantuma uhkaa Kiinan yskähdellessä kääntyä maailmanlaajuiseen laskuun.
Sääkin on muuttunut uhkaavaksi. Ennen tähän aikaan vuodesta oli vain tammikuu, johon kuului niin lumisade kuin pakkanenkin. Nyt meitä kurittaa Siperian kylmyys ja lumihelvetti. Tuskin niistä on selvitty ja ennätystulvissa kahlattu, kun kesällä iskee tappohelle.
Taudit leviävät, tuholaiset saapuvat laumoittain, kaikki ruuat aiheuttavat syöpää…
Miten tämä maailma tällaiseksi muuttui? Voisinko saada takaisin sen suloisen 1980-luvun, jolloin kaikki oli ihanaa ja turvallista?
Tai jos nyt jossain joku ydinvoimala räjähti ja radioaktiivinen laskeuma sattui putoamaan Suomeen, niin ei siitä suotta kannattanut uutisoida ja hermostuttaa Neuvostoliitt kansaa. Tai siitä, että Varsovan liiton ja Naton tyypit tuijottivat toisiaan sormi napilla ihan tuossa Tanskan itärannikolla ja papparaiset kännissä soittelivat niille toimintaohjeita.
Jos nytkin lakattaisiin uutisoimasta kaikesta kurjasta?
Ai mutta eihän se käy, koska me rakastamme inhottavia ja pelottavia uutisia. Me klikkaamme vain, jos otsikosta jo näkee, että maailmanloppu tulee ja tauti, tai ainakin jollekin tuli. Katso kuvat!
Me klikkaamme kyllä pelolle ja kurjuudelle, kauhulle ja kuolemalle, ja koska me klikkaamme, mainosmies haluaa tälle hyvälle klikkisivulle laittaa oman ilmoituksensa uudesta ihmelääkkeestä, joka suojaa meitä kaikilta näkymättömiltä vaaroilta, ja lisäksi hirveän turvallisesta autosta, joka ehkäisee ilmaston lämpenemisen ja kolarit. Lehtimoguli haluaa rahaa ostaakseen enemmän sitä hyvää lääkettä, ja parikin hienoa autoa, ja sanoo, että nyt on saatava väki klikkaamaan paljon, että mainosmies maksaa. Että tässäpä teille korillinen pelottavia sanoja, joita laitatte joka jutun otsikkoon ainakin yhden. Tai saatte potkut. Minäpä tästä lähdenkin autokaupoille, että morjens.
kuvakaappaukset Iltalehti ja Ilta-Sanomat illalla 21.1.16