Liian vanhoja lapsiparkkiin

nursery school 345518 1280 - Liian vanhoja lapsiparkkiin

Esikoinen oli noin 3-vuotias, kun vein hänet ensimmäistä kertaa lapsiparkkiin. Ajattelin, että pojalla olisi hauskempaa leikkipaikassa kuin kiireesti kierrettävässä kaupassa. Huuto alkoi, kun olimme noin kymmenen metrin päässä, ja se kuulosti siltä, että oli pakko palata takaisin. Hän ei ollut valmis lapsiparkkiin.

Kun pikkuveli kasvoi, veljekset saattoivat joskus jäädä yhdessä leikkimään parkkiin, mutta aina sen verran murheellisen näköisinä, että palasin mahdollisimman pian takaisin. Suunnilleen samoihin aikoihin käytiin lehtien yleisönosastoilla ja muuallakin kiivasta keskustelua siitä, saako lapsia pitää ostoskärryissä ja pitääkö ylipäätään lapsia edes ottaa mukaan kauppaan, koska a) he häiritsevät melullaan ja arvaamattomuudellaan muita ihmisiä ja b) kärsivät itse siellä, kun itsekkäät vanhemmat vain haluavat shoppailla päivät päästään.

Ikävä kyllä, jostakin oli lapsiperheellekin ruoka ja tarpeelliset tavarat haettava, eikä työssäkäyviä isovanhempia satojen kilometrien päästä noin vain soitettu taaperoita vahtimaan kauppareissun ajaksi. Lapset tottuivat olemaan mukana monenlaisissa paikoissa ja yleensä kaikki sujui hyvin. Asuntolainaa hakiessa saattoi virkailijan kasvoilta lukea hetkellisen järkytyksen, kun ilmestyimme tapaamiseen vauva sylissä ja pari taaperoa lahkeissa kiinni. Talopaketin valintaan vaikutti yllättävän paljon myyjän reagointi seurueeseemme. Eräs suuri kotimainen talotehdas oli suosikkimme, mutta keski-ikäinen naismyyjä  oli niin selvästi raivoissaan lapsiasiakkaista ja kohteli meitä suorastaan inhottavasti, joten kauppa jäi tekemättä. Se myyjä, joka suhtautui tilanteeseen rennosti teki kaupat.

Lapsiparkkia olisi siis usein tarvittu, mutta väkisin ei lapsia sinne tahdottu jättää. Kuntosalilla kuulin huudon musiikin yli saliin, ja eipä se juuri kannustanut jumppaamaan. .

Noin vuosi sitten silloin juuri kahdeksan täyttänyt kuopus huomasi Ikeassa kivannäköisen leikkipaikan, mutta oli sinne jo liian vanha. Taas harmitti, mutta lapsi ymmärsi asian ja jäi pohtimaan, miksi pienille on leikkipaikka, johon he eivät vielä halua ilman vanhempia jäädä, ja isommille ei, vaikka he tahtoisivat leikkiä.

2000-luvun alussa lapsiparkkeja oli paljon enemmän kuin nykyään. Varmaan tämä ongelma on huomattu.

Miten kauppakeskukset tai hypermarketit voisivat helpottaa vanhempien asiointia? Vai onko kotiinkuljetus ainoa tapa selvitä?

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.