Lomakriisi

minä: -Hei mihin mentäis kesällä?

teini 14v: -Emmätiä, tai Australia ois ehkä kiva.

minä: -Ei kyllä kestä budjetti kuin Euroopan, valitan. Eikö ois ihana joku all inclusive rantaloma? Oltais vaan.

teini 17v: -En oo tod lähös mihinkään rantalomalle.

teini 14v: Ei kyl ois ihana, ois just kauhean tylsää.

pikkusisko 10v: Joo se ois ihanaa! Siis äiti tiedätkö sen mun mustan uikkarin, se on aivan liian pieni, et pitäis käydä ostaan uus ja sit mä haluisin Marcus ja Martinus pyyhkeen ja…

mies nakutaa exceliä: -Ei onnistu. Hirveän kallista.

 

Kuvakaappaus 28 6 2016 17 15 - Lomakriisi

 

minä: Entä jos viimeinkin ajeltais pohjoiseen ja käytäis katsomassa Lofootit, Nordkapp ja ihan siellä idässä se Vuoreija? Ruotsissakin käytäis Kiirunassa ja Kebnekaisella! Otettais retkikeitin ja…

pikkusisko nostaa silmänsä kännykästä: Siel ois Marcuksen ja Martinuksen keikka! Ja voidaanhan mennä Troforssiin kun ne asuu siellä? Joo!

teini 17v: -En aio istua noiden kanssa samassa autossa niin kauan.

teini 14v: -Ei siitä tuu yhtään mitään kun siel vois kalastaa mut tuo tyttö vaan vinkuu siellä.

teini 12v: Joo mä haluun kalastaa mut mitään laulupellekeikkaa tai paikkaa en haluu nähdä.

 

vuokatti 768x1024 - Lomakriisi

 

teini 17v: -Eikö me voitais mennä kaupunkilomalle? Johonkin missä ois kaikkia siistejä kauppoja.

pikkusisko 10v: -Joo! Mä haluan shoppailemaan! Milloin voitais äiti mennä Itikseen tai Kamppiin, äiti? Milloin? Mut siellä ulkomailla mä en sit jaksa vaan koko ajan kävellä ja kävellä ja kävellä siellä kaupungilla.

minä: -Niin no mikä ois sellainen kaupunki, missä ois kaikille jotain kivaa nähtävää? Lontoossahan ois vaikka mitä museoita ja…

teini 12v: -Mä en sit lähde AINA johonkin tylsään museoon kuolemaan tylsyyteen!

pikkusisko 10v: -Me aletaan kiukutella siellä kun meillä on niin sairaan tylsää! Voitte mennä niille teidän museomatkoille ihan kahdestaan ja mä meen mamman ja papan luo Turkuun.

teini 17v: -Lontoo kävis. Tai Berliini!

teini 14v: Joo!

pikkusisko 10v: Mä haluan Viroon kylpylään!

 

fori - Lomakriisi

 

äiti: -Hei voitaishan me mennä Pärnuun ja kierreltäis muutenkin. Siellähän ois Haapsalussa ja Tallinnassa kaikkea meidän suvun historiaa ja…

Teinit poistuvat ja kuulen silmien pyörivän portaissa.

mies: -Hei sehän ois aika paljon halvempi!

 

Ihan tosi halpa loma saattaa tulla, kun ei mennä mihinkään. Morjens.

parnuauto - Lomakriisi

 

Rippikouluun vai ei?

Kotona oli vähän hiljaista, kun yksi laumasta vietti hiihtolomaansa rippileirillä. Napanuora kiristi ja ikävä kaihersi äidin sydäntä, mutta lapsella oli ollut hauskaa.

Poika on luonnontiedeluokalla ja todella kiinnostunut luonnontieteistä ja historiasta – ja pitää uskontoa täysin turhana kouluaineena. Rippikouluun hän ilmoittautui, koska muutkin, mutta kotona kritisoi perinnettä tiukasti. Ensimmäisten tapaamisten jälkeen keskustelimme vakavasti ihmisen vakaumuksesta ja sen kunnioittamisesta, ja teini ymmärsi hyvin, että alkuhartaus ei ehkä ole oikea paikka haastaa pappia tieteelliseen keskusteluun.

Olen ylpeä pohdiskelevasta lapsestani, mutta olin huolissani siitä, että hän loukkaa eri tavalla ajattelevia nuoruuden ehdottomuudellaan tai joutuu silmätikuksi uskontokriittisten mielipiteidensä vuoksi. Pelkäsin turhaan.

 

aaron burden 333062 unsplash 1024x771 - Rippikouluun vai ei?

Photo by Aaron Burden on Unsplash

Rippileiriltä palasi aurinkoinen poika, joka oli käynyt monia viisaita keskusteluja leirikavereiden, isosten ja leirin aikuisten kanssa. Leirillä oli pohdittu eettisiä ongelmia, ihmissuhteita ja seurakunnan roolia yhteiskunnassa. Ulkoläksytkin oli opeteltu.

Tyyppi repeili omille leirimuistoilleni, joissa luimme epätoivoisina Raamattua, suoritimme kokeita evankeliumeista ja lauloimme virsiä. Meille näytettiin selvästi, että on oikein laulaa virsiä, lukea iltaisin uskonnollista kirjallisuutta tai keskustella uskosta papin ja nuoriso-ohjaajan kanssa. Huonoa käytöstä oli pingiksen pelaaminen, uinti, käveleminen korpiteillä kavereiden kanssa tai muu yhdessä hengailu, erityisesti jos samassa joukossa oli sekä tyttöjä että poikia. Leirin lopuksi oli “leikki”, jonka nimi oli kristityn vaellus. Siinä piti silmät sidottuina seurata metsään sidottua narua ja tehdä “oikeita” valintoja, eli jos toisesta suunnata kuului rokkia ja toisesta virsiä, piti valita oikea suunta. “Väärin” valitsemisesta tuli jotain rangaistuksia ja niitä luettiin vielä ääneen leiritodistusten jaossa. Menetelmä ei saanut meitä pahiksia innostumaan uskosta, mutta jakoi seurakuntanuoret ja “tavikset” toisiaan kyräileviksi ryhmiksi.

Edistystä on tapahtunut! Hyvä kirkko!

 

sam carter 191161 unsplash 1024x769 - Rippikouluun vai ei?

Photo by Sam Carter on Unsplash

 

 

 

 

Teatterissa: Exän uus ja vanha

Keski-Uudenmaan Teatterin kevään uutuus Exän uus ja vanha on hauska ja vallaton komedia parisuhteista. Terhi (Anu Sinisalo) odottaa kylään ex-miestään Jaria (Seppo Halttunen) ja hänen uutta naisystäväänsä. Tarkoitus on tavata koko perheen kesken, jotta lapsetkin näkevät, että kaikki on hallinnassa. Terhi on kuullut huhuja, että Jarin uusi on huomattavasti häntä nuorempi ja lapset ovat kertoneet hauskoista hetkistä isin ja isin uuden tyttöystävän kanssa. Terhi kokee olevansa altavastaaja ja valmistautuu sotaan: kokkaa Jarin herkkuja, pyytää paikalle ystävänsä Hillen (Anna-Leena Sipilä) ja lähettää lapset pois.

Kun ovikello soi ensimmäisen kerran, kaikki vaikuttaa olevan aivan kuten ennenkin, mutta ennen kuin ilta on ohi, on jokainen joutunut pohtimaan (pari)suhteitaan ja omaa elämäänsä. Törmäyksiltä ja väärinkäsityksiltä ei vältytä, mutta rakkaudella on aina mahdollisuus. Muissa rooleissa nähdään Inka Kallén ja Leena Uotila.

Rakastan komediaa, mutta liian usein teatterissa vedetään rankasti farssiksi tai huumori etsitään navan alapuolelta. KUT ei sorru halpahintaisuuteen – Minna Koskelan käsikirjoitus on hauska ja viisas ja näyttelijät rooleissan aivan loistavia. Exän uus ja vanha naurattaa, mutta herättää myös lämmintä myötätuntoa hahmojaan kohtaan, ja se on erinomaisen komedian merkki.

Suosittelen kaikille! Sopii koko perheelle ja myös niille, jotka eivät tavallisesti teatterista välitä.

kut exan uus ja vanha - Teatterissa: Exän uus ja vanha

exan uus ja vanha - Teatterissa: Exän uus ja vanha

Lapsi tahtoo hupparin

Teinimuoti on jo kymmeniä vuosia muodostunut sillä tavalla, että esitellään erilaisia vaatteita keski-ikäisille ja katsotaan mikä malli saa ne kauhistumaan eniten. 2000-luvulla tämä ns. kauhistus ja pöyristys -efekti ei ole enää onnistunut tarpeeksi tehokkaasti, joten tehokeinoksi on otettu nollan lisääminen vaatteen normaalihinnan perään. Johan toimii.

 

Lukumukavuuden vuoksi perheessämme viimeisen vuoden ajan samanlaisina jatkuneet hupparikeskustelut tiivistetty yhteen:

-Kato tätä!

-Hyi apua kuinka kallis!

-Mut…

 

Tammikuussa:

-Nyt niitä huppareita ois tullut sinne nettikauppaan!

-Ai just se mitä toivot synttärilahjaksi?

-Joo kato!

Jo 2000-luvulla kestovaippojen Atlantin ylittävään nettikauppaan perehtynyt äiti havaitsee muutaman ongelman: jenkeistä toimittavan kaupan toimituskulut Suomeen (50 $) ja siihen lisättävät tullit (58 €) ja arvonlisäveron (129 €). Huppari valmistetaan Portugalissa.

 

Seuraavana päivänä:

-Tää toimittaa Euroopasta niin ei tuu niitä maksuja! Jos laitan tähän mun kaikki säästöt?

-Niillä saa tuon hupun.

-Mut synttärit ja jos laitan kaikki synttärirahatkin?

-MMmhhmm

 

Esittelen teinin hankintasuunnitelman miehelle.

-Siis mitä se maksaa? Ei helvetissä!

 

DHL toi juuri paketin ovelle. Onhan siinä sentään Mona Lisan kuva.

 

Ne toppahaalarit oli tosi halpoja.

off white - Lapsi tahtoo hupparin

kuvat: Off White

 

 

 

Paula Havasteen Vihat

Olen ollut joskus kuuntelemassa Paula Havasteen haastattelua ja sen jälkeen aioin heti tarttua Vihat-sarjaan, mutta vuosia kului. Viime viikolla aloitin Bookbeatista sarjan ensimmäisen kirjan Tuulen vihat ja ahmaisin putkeen koko sarjan.

Kirjojen päähenkilö on Kertte Paimiontytär, joka on ensimmäisen kirjan alussa vielä lapsi. Hänen äitinsä on mennyt tuulen vihoihin jo vuosia aiemmin ja tupaa hallitsee arvaamaton isä. Kerten veli Sule on näkijä, mutta terveydeltään heikko. Tuvassa asuu myös rokon syömä Uvanta, joka opettaa Kertelle loitsut ja taiat, jotta tupa säästyisi nälältä, sairaudelta ja muulta pahalta. Isä tuo tupaan nuoren Annan, joka tekee töitä ja lapsia, mutta isän kuoleman jälkeen valta on Kertellä.

Kertte on rohkea ja itsenäinen. Hän näkee ja kuulee enemmän kuin muut ja kunnioittaa syvästi maan ja veden voimia. Kun tupa tarvitsee isännän, Kertte hakee sellaisen itse. R-vikainen Larri on hyvä mies, mutta Kertte kaipaa syrjäseudulta näkemään muutakin maailmaa.

Eletään 1100-lukua ja kristinusko on vasta tulossa Suomeen. Se tuodaan miekalla ja kansa kokee sen uhkaksi omalle perinnölleen.

Kerten tarina kehittyy ensimmäisessä kirjassa ja jatko-osat seuraavat hänen päätöstensä seurauksia. Pienen syrjäisen kylän tyttö päätyy Turukylään, Tokholmiin ja Koluvaniin eli Tallinnaan. Hän selviää älynsä ja rohkeutensa avulla monesta vaarasta ja saa ystäviä ja vihamiehiä. Naisen asema on huono, eikä Kertte saisi tehdä kauppaa tai oppia kirjoittamaan.

Sarja on lumoava ja hienosti kirjoitettu. Keskiajan elämä ja naisen asema saa pohtimaan niin uskontoa kuin feminismiäkin, mutta samalla saa keinua Suomenlahden myrskyisillä aalloilla. Näitä kirjoja lukiessani mieli kaipasi arjen keskellä takaisin Kerten maailmaan.

Paula Havaste: Vihat