Kaverikielto?

photo 1436699005328 ac3965e80aa7?ixlib=rb 0.3 - Kaverikielto?

Siis vähän kauheeta -osastoa olivat teinivuosinani huhut siitä, että jonkun kaverin vanhemmat olisivat kieltäneet viettämästä aikaa jonkun kanssa. Vanhemmat saivat ja voivat kieltää joitakin asioita, kuten viinan ja tupakan, liftaamisen tai muun joko laissa kielletyn tai uskottavasti vaarallisen asian. Mutta kavereita ei, mistä he edes voisivat tietää oliko joku hyvää vai huonoa seuraa?!  Oliko tällaisia kaverikieltoja oikeasti olemassa edes muualla kuin Tiina-kirjoissa, en tiedä. 1980-luvulla elettiin tasa-arvoisessa yhteiskunnassa, jossa kenenkään vanhempien yhteiskunnallisella asemalla ei ollut sen suurempaa merkitystä, joten sillä perusteella ei varmaankaan kavereita rajattu. Huumeitakaan ei meillä maalla ollut, joten ei ollut sellaisia vaarallisia piirejäkään.

Yhteen asiaan vanhemmat suhtautuivat nihkeästi. Pienessä kirkonkylässä oli vähän nuoria, joten yläkouluikäiset ja parikymppiset kulkivat jo samoissa porukoissa ja 14-vuotiaiden seurustelusuhteet 10 vuotta vanhempiin nuorukaisiin saattoivat vähän aikuisia närästää. Liiankin vähän, varjelkoon. Nykyään (toivottavasti) nousisi kohu somessa ja iltapäivälehdissä ja poliisikin puuttuisi asiaan. Onneksi on netti ja pienemmänkin käpykylän tytöillä on mahdollisuus löytää ikäistään (ja tasoistaan) seuraa.

Muinaismuistot palasivat mieleeni kun kaverikielto alkoi ravistella nykypäivääni. Selvittelimme äitijoukolla poikien keskinäisiä kahinoita, taas kerran. Luulin aina, että on enemmän tyttöjen hommaa pudottaa yksi joukosta pois ja sillä vahvistaa muiden yhteenkuuluvuutta tai harjoitella vallankäyttöä, mutta tässä poikajoukossa on samanlainen meno. Pudotettava vaihtelee, mutta joku pudotetaan säännöllisesti.

Pitääkö tällainen pahaa mieltä ja riitaa synnyttävä jengi hajottaa käskyllä? Toisaalta näillä on myös todella hauskaa yhdessä. Puhuminen ja ristiin rastiin anteeksipyytely ei auta, sitä on jo muutama vuosi kokeiltu.

Nyt ratkaisuna on viikon testi: harjoitellaan kaverina olemista ja reilua käyttäytymistä. Ikävä kyllä nämä osaavat kyllä tavat ja säännöt ulkomuistista, mutta onko niitä sisäistetty niin, että oikeasti ymmärrys riittäisi siihen, miksi näin on toimittava? En tiedä. Myötätunto ja empatia ovat kaikkien tunnetaitojen perusta, eikä ilman niitä päästä kovin hyvään tulokseen.

Lapsiryhmässä tunnetaitojen oppiminen on jatkuva prosessi. Ilman aikuisen ohjausta lasten muodostamassa ryhmässä piilee monia vaaroja tunnetaitojen vinoutumiseen. Joku lapsi oppii alistumaan ja vähättelemään itseään, kun taas toinen lapsi tottuu määräilemään ja alistamaan. Kiusatuksi ja kiusaajaksi kasvaminen on valitettavan yleistä. Siksi aikuisten velvollisuus on seurata lapsiryhmän sosiaalisten suhteiden toimivuutta ja tarpeen tullen ohjata lapsia kunnioittamaan tasa-arvoa. On opittava vuorottelemaan, neuvottelemaan, tekemään kompromisseja, pettymään, voittamaan ja häviämään. Lukemattomat ovat ne tunnetaidot, joita lapsiryhmissä harjoitellaan ja jotka sieltä siirtyvät aikuisten yhteisöihin.

edu.fi: Tunteesta tunteeseen

 

P9113234 - Kaverikielto?